Talvi alkaa hiljalleen olemaan takana ja kausi 2011 on omalta osaltani startattu jo useampaan otteeseen. Blogi on elänyt hiljaiseloa talven ajan, kun en millään ole jaksanut koulutöiden ohella naputella uusia tekstejä. Nyt kuitenkin olisi taas tarkoitus alkaa kirjoittelemaan reissurapsoja tänne. En usko että jokaisesta mp-reissusta tulen tekstejä kirjoittamaan, mutta ehkä niistä hyvistä ja mieleenpainuvista hetkistä sanan tai toisen sanon.
Kuten jo edellä mainitsin, olen muutaman kerran käynyt seuran koskella perhoa tarjoilemassa. Parilla ensimmäisellä reissulla sain muutaman pienen n. 35cm taimenen koukutettua Ismo Toloselta kopioimaani painosalakkaan. Kolmannella keikalla tinseli tyyppinen ratkaisu ei pelannut, joten kokeilin oranssia streameria, johon sainkin ensimmäisellä uitolla kalan kiinni. Hetkeä myöhemmin sain samalla streamerilla myötävirtaan uitettuna tällin ja haavissa kävi oman arvion mukaan juuri mitan täyttävä nätti taimen.
Välineet ja perhot
Vielä talvella 2009-2010 tyli ädlättyä hirveästi kaikenlaisia vapoja ja siimoja. Nyt olen kuitenkin päässyt siitä touhusta irti mieleisien välineiden löytymisen myötä. Tällä hetkellä vapaosastolta löytyy vain ja ainoastaan Visionia ja mallina gt four. Tuosta sarjasta minulla on käytössä #3 7', #5 9', #6 9' SW fast, #7 8' ja #9 10'. Tällä varustuksella pärjään kyllä tilanteessa kuin tilanteessa ja meinasinpa tuolla ysiluokan gt fourilla suorittaa ensimmäisen lohireissunikin joskus tulevaisuudessa.
Perho-osastolla olen pyrkinyt vähentämään turhia sidoksia. Sidonta on kyllä mukavaa, mutta tunnustaa hiukan typerälle kalastaa muutamalla mallilla ja antaa 90% perhoista lojua rasiassa. Jonkun verran kuitenkin joutuu vielä niitä ns. turhia sidoksia tekemään, kun kaikista kategorioista ei ole vielä suosikkiperhoja löytynyt.
Kirrepilkillä
Lauantaina 5.3 tuli tehtyä Ismon kanssa minulle talven ensimmäinen ja kalastusurani toinen reissu kirjolohipilkille. Pieneen lampeen oli keskiviikkona laitettu kalaa, joten odotukset olivat korkealla. Löysimme kalat lammesta vasta päivän lopulla, mutta Karttulan miestä se ei tuntunut haittaavan. Sen verran ammattimaisesti mies nosti neljä kalaa jäälle, jättäen minut nuolemaan näppejäni yhden kalan koukutuksella. Tuon yhden kalan lisäksi minulla oli kaksi karkuutusta, joista voin syyttää omaa osaamattomuuttani ja tiedostetusti (miksi?) lätkään laittamaani liian pientä koukkua...
Jatkossa
Seuran koskella tulee varmasti käytyä kalassa pitkin kevättä ja kesää. Mihinkään kauemmas ei ole vielä reissua suunnitteilla, mutta kesän aikana olisi tarkoitus käydä ensimmäistä kertaa kokeilemassa Kerman kalastusta. Mieli halajaa myös Tenon suunnalle, koska seuralla on siellä mökki. Muutama tuttu sinne on kesällä lähdössä ja pyrin varmasti reissuun mukaan, mikäli harjoittelulta/kesätöiltä ennätän.
